MIPA 2.0

Tutkimusseminaari verkossa 9.12.2020

Matala kynnys – kohtaamisia ja osallisuutta?

Ohjelma

12.00 Työpajan avaus: Katja Kuusisto

12.10 Johanna Ranta: Suhteellinen toimijuus matalan kynnyksen asiakas-työntekijäkohtaamisissa

12.30 Suvi Raitakari: Sitoutunutta työtä rajoitta? Kotikäyntityön toiminnot ja lähtökohdat

12.50 Kommenttipuheenvuoro: Kokemusasiantuntija, Völjy, Tampere

13.00 Keskustelu/kysymykset

TAUKO

13.30 Teemu Kaskela: Päihteitä käyttävien matalan kynnyksen toiminta kohtaamisen areenana

13.50 Sari Jurvansuu: Kun palvelu suljettiin – etnografinen tutkimus mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikasta koronakriisin aikana

14.10 Kommenttipuheenvuoro: Vesa Vaittinen, Tampereen A-kilta

14.20 Keskustelu/kysymykset

14.50 Seminaarin päättäminen: Katja Kuusisto

Lähetä palautetta seminaarista: palautelomake

Asiakkaiden aseman ja toimijuuden vahvistaminen on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen keskeinen teema. Ihmisten kohtaaminen, tukeminen ja toimintamahdollisuuksien tarjoaminen ovat myös päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminnan avainkysymyksiä. Seminaarissa tarkastellaan matalan kynnyksen toimintoja etnografisten tutkimusten kautta.

Tutkimusten tavoitteena on ollut kuvata ja tuoda näkyväksi matalan kynnyksen toimintoja ja niiden merkityksiä osallistujien arkeen sekä tuottaa uutta tietoa toimintojen kehittämiseksi. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota toimintaan osallistumisen mahdollisuuksiin ja yhteisöllisyyden kokemuksiin sekä työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Tärkeitä näkökulmia ovat myös toimintojen suhde muihin päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä mahdollisiin toiminnasta poissulkeviin tekijöihin.

Seminaarissa alustavat MIPA 2.0 -tutkimusohjelman tutkijat Teemu Kaskela ja Sari Jurvansuu sekä Tampereen yliopiston sosiaalityön Margi -tutkimusryhmän tutkijat Johanna Ranta ja Suvi Raitakari. Tutkijoiden esityksiä kommentoivat kokemusasiantuntija A-klinikkasäätiön Völjy -toiminnasta sekä Tampereen A-killan toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen. Seminaarin puheenjohtajana toimii dosentti ja TreAdd-tutkimusryhmän johtaja Katja Kuusisto Tampereen yliopistosta.

Johanna Ranta: Suhteellinen toimijuus matalan kynnyksen asiakastyöntekijäkohtaamisissa

Alustus perustuu väitöskirjaani, jossa tarkastelen huumeista riippuvaisten matalan kynnyksen palveluiden asiakas-työntekijäkohtaamisia. Väitöskirjani lähtökohtana on tuottaa tietoa näiden palveluiden kohtaamisia läpäisevistä suhteista ja niiden merkityksestä asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuudelle. Aineistona ovat 41 ääninauhaa eri kohtaamispaikoista (verkostotapaamiset, avohoidolliset tapaamiset, kotikäynnit ja avoimen kohtaamispaikan tapaamiset) ja tutkijan havainnointipäiväkirjat. Etnografisin keinoin kerätyn vuorovaikutusaineiston analyysi perustuu etnometodologiaan ja diskursiivisiin menetelmiin.

Tutkimukseni osoittaa, että matalan kynnyksen kohtaamisiin kietoutuu jatkuvasti monitasoisia suhteita (yhteiskuntasuhteet, palvelujärjestelmäsuhteet, paikkasuhteet ja henkilökohtaiset suhteet), jotka vaikuttavat asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuuteen tilanteittain. Tutkimuksessa korostuvat asiakkaiden toimijuutta monin tavoin heikentävät suhteet. Heidän toimijuutensa vahvistaminen näissä suhteissa näyttäytyy matalan kynnyksen auttamistyön keskeisenä tavoitteena. Asiakkaiden toimijuutta vahvistetaan heidän tilanteittaiset tarpeet huomioivilla vuorovaikutustavoilla ja työkäytännöillä.

Työntekijöiden toimijuuden vahvistaminen laajemmissa palvelujärjestelmä- ja yhteiskuntasuhteissa on tärkeää, sillä se edistää heidän mahdollisuuksiaan tukea asiakkaiden toimijuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa työntekijöille annettua valtaa määrittää työkäytäntönsä oman ammattietiikkansa mukaisiksi ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan joustaviksi.

Suvi Raitakari: Sitoutunutta työtä rajoitta? Kotikäyntityön toiminnot ja lähtökohdat

Alustuksessani paneudun työntekijöiden näkökulmasta mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa tehtävään kotikäyntityöhön, jossa keskeistä on arjen ja asumisen turvaaminen. Näkökulma tarkentuu siihen, millaisia toimintoja ja eettis-moraalisia sitoumuksia työntekijät kuvaavat työhönsä sisältyvän. Aineistona käytetään kuutta fokusryhmähaastattelua, joissa viiden eri mielenterveys- ja päihdekuntoutustyötä tekevän yksikön työntekijät kertovat työstään. Analyysi perustuu kaksivaiheiseen koodaamisprosessiin ja teoreettisesti relevanttien aineisto-otteiden lähiluentaan.

Haastattelut kuvaavat kotona tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön sisältävän hyvin moninaisia toimintoja palvelusuunnitelmien laatimisesta aina ystävän roolissa olemiseen. Moninaiset toiminnot luovat kuvan hybridimäisestä työstä, jossa ei ole vahvan professionaalisen työn tapaan erikoistuttu tarkasti määrättyihin toimintoihin. Työ näyttäytyy kuitenkin vähemmän hajanaiselta, kun sitä tarkastellaan työntekijöiden työhönsä liittämien eettis-moraalisten sitoumusten kautta. Alustuksessani pohdin hybridimäisen ja vahvaan eettis-moraaliseen sitoutuneisuuteen perustuvan työorientaation vahvuuksia ja riskejä. Nämä sitoumukset tiivistyvät kolmeen käsitteeseen: tilanteisuus, rajattomuus ja empatia. Tilanteisuus viittaa siihen, että työssä tartutaan juuri niihin asioihin, jotka asiakasta tavattaessa ovat ajankohtaisia ja keskeisiä.

Rajattomuus kertoo siitä, että työntekijät eivät voi rajata työnkuvansa ulkopuolelle tai siirtää vastuultaan moniakaan asiakkaan elämän huolia tai ongelmia. Empatiaa voi kuvata luottamukseen perustuvaksi kanssakulkijuudeksi asiakkaan arjessa ja asiakkaan tilanteen ymmärtämisenä hänen omista lähtökohdistaan.

Johtopäätöksinä esitän, että koti työn tekemisen paikkana tuottaa tai vähintään korostaa eettismoraalisia sitoumuksia. Kodissa työntekijä kohtaa asiakkaan elämän kokonaisuuden ja tähän liittyvät avun ja tuen tarpeet, joita on vaikea ohittaa. Oletus on, että tilanteisuus, rajattomuus ja empatia ovat läsnä myös toiminnoiltaan eriytyneemmässä kotikäyntityössä. Sitoumukset tuottavat työntekijälle eettisesti ristiriitaisia tilanteita silloin, kun institutionaaliset reunaehdot rajaavat kotikäyntityön tekemistä tavalla, joka estää työntekijää vastaamasta havaitsemiinsa avun ja tuen tarpeisiin.

Alustus perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Kirsi Juhila, Cecilia Hansen Löfstrand & Suvi Raitakari: Devoted work without limits? Activities and premises of home visit work at the margins of community care.

Teemu Kaskela: Päihteitä käyttävien matalan kynnyksen toiminta kohtaamisen areenana

Tarkastelen esityksessäni päihteitä käyttäville ihmisille suunnatun matalan kynnyksen kohtaamispaikan toimintaa toimijaverkkoteorian avulla. Tarkoituksena on esitellä kohtaamispaikan toiminnan kannalta keskeiset toimijat. Lisäksi kuvataan eri toimijoiden välisiä yhteyksiä ja niiden merkitystä kohtaamispaikan toiminnalle. Esitys pohjautuu vuoden 2020 alussa kerättyyn etnografiseen aineistoon.

Kolme asiaa näyttäytyi keskeisiksi syiksi käydä kohtaamispaikassa: Se oli turvallinen tila rentoutua, sieltä sai ilmaista ruokaa ja sieltä uskalsi pyytää ja sai apua moninaisiin arjen ongelmiin. Tila ja siellä olevat asiat loivat fyysiset puitteet, jossa kävijät ja henkilökunta pystyivät luomaan yhdessä luottamuksellisen, turvallisen ja ystävällisen henkisen ilmapiirin toiminnalle. Henkilökunnan keskeisiä työskentelymenetelmiä olivat kohtaaminen ja palveluohjaus. Kunnioituksesta paikkaa ja henkilökuntaa kohtaan kävijät noudattivat sääntöjä, siivosivat jälkiä ja toivat muita ihmisiä kohtaamispaikkaan.

Viranomais- ja hoitojärjestelmän ulkopuolisina toimijoina matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen työntekijät pystyivät toimimaan riippumattomina auttajina suhteessa hoito- ja viranomaisjärjestelmiin. Kohtaamispaikat voivat myös toimia matalan kynnyksen alustana, johon erilaiset työntekijät ja toimijat voivat jalkautua.

Sari Jurvansuu: Kun palvelu suljettiin – tutkimus mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikasta koronakriisin aikaan

Tutkimus on osa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) hanketta, jossa tarkastellaan järjestöjen matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluissa mahdollistuvaa osallisuutta. Kyseessä on etnografinen tutkimus mielenterveyskuntoutujille suunnatusta kohtaamispaikasta. Tutkimusaineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista sekä kävijöiden ja työntekijöiden haastatteluista. Aineisto kerättiin vuoden 2020 helmi-lokakuun välisenä aikana, jolloin kohtaamispaikka toimi aluksi normaalisti, suljettiin koronapoikkeustilan takia ja avattiin uudelleen erilaisin rajoittein. Tutkimuksessa kuvataan myös kävijöiden kokemuksia poikkeustilan vaikutuksista heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa.

Kävijät voivat osallistua kohtaamispaikassa arkiseen toimintaan omien voimavarojensa ja vointinsa mukaisesti. Osallistumista edesauttavat toiminnan rutiinit ja ennakoitavuus. Autonomiaa vahvistaa mahdollisuus päättää itse osallistumisen muodot ja rajat. Kohtaamispaikassa voi olla osa yhteisöä monella tavalla. Turvallisessa, ongelmiin ja oireiluun hyväksyvästi suhtautuvassa yhteisössä kävijä voi olla sosiaalinen tavalla, joka ei aina mahdollistu muissa ympäristöissä. Kohtaamispaikka hahmottuu turvapaikaksi, jossa kävijän ei odoteta aktiivisesti toimivan ongelmansa hoitamiseksi, vaan hän tulee kohdatuksi muuten kuin ongelmansa kautta ja auttamisen kohteena.

Kohtaamispaikalla on merkittävä rooli monen kävijän arjessa. Sen sulkeutuminen pahensi yksinäisyyden kokemuksia ja kasvatti sosiaalisia pelkoja. Eristäytyneisyydessä vahvistuivat myös kokemukset ja pelko oman sairauden pahenemisesta tai uusiutumisesta. Muita vaikutuksia olivat muun muassa mielekkään tekemisen puute, arkirytmin sekoittuminen ja ruokaturvan heikkeneminen.